Heinäkuu 08/07 2005

Heinäkuu   08/07 2005

Venyttelen maitohappojalkoja ja muistelen viime kesää. Vuosi sitten näihin aikoihin vietin päivät studiossa ja kirjoitin yöt arreja. Muistan erityisesti yhden illan, kun uupuneena palasin studiolta ja menin takapihalle kuuntelemaan työn tuloksia. Olin tajuttoman väsynyt ja täynnä suurta onnellisuutta. Luurit korvilla kuuntelin Sahara-biisiä ja kirjoitin ylös mieleen tulevia köörejä ja vokaalistemmoja. Vastamelodioissa olen parhaimmillani ja niiden tekeminen tuntui silloinkin suurelta juhlalta. Eilen Antti toi back-upit levystä. Muistan kesät hyvin. Talvella olen ilmeisen sumussa. Joka kesälle on oma teemansa; tapahtuma, matka tai tunne, joka profiloi ajan. Retket, romanssit, hetket, remontit. Lauluja syntyy enemmän. Into klassisen musiikin soittamiseen kohoaa. Jokapäiväiseen soittorutiiniin on kuulunut viime viikkoina Ray Charlesin 'Hallelujah, I just love him so', Daven 'Pieni ja hento ote' sekä Skrjabinin etydi op.42 n.4. Päivittäin tapaan kauhean kivoja ihmisiä. Saan heiltä paljon. Nyt yritän saada tehtyä vielä uuden biisin valmiiksi tiistain keikalle. Koffin puistossa juttelin Kuoppiksen kanssa kasvot aurinkoon päin tyttärien leikkiessä kiipeilytelineessä. Aurinko helottaa iholla vielä.