Onnellinen siinä interiöörissä 01/12 2005

Onnellinen siinä interiöörissä   01/12 2005

Olimme Tallinnassa. Söimme kauniissa japanilaisessa ja höystimme chilisuklaaleivosta Lapsang Souchong -teellä Pienessä Suklaapuodissa. Nurkassa oli vanha piano, joka oli vuorattu kasveilla, vaaseilla ja kaikenlaisella tilipehöörillä. Silmät turvonneina hotellin vuodevaatteiden pesuainemyrkyistä ilmoittauduin ryhmämme sympaattiseksi hölmöksi kävellessämme Vanhan kaupunginkaduilla, ja lipsautin suustani, kuinka tunsin olevani niin onnellinen siinä interiöörissä. Nostalgioin edellistä Tallinnan reissua 1,5 vuotta sitten, kun vietin riemukasta iltaa Richard Bonan seurueen kanssa. Muistan, kuinka seuraavana päivänä laivani lipui harmaaseen Helsinkiin. Illalla menin säestämään Naisvoimistelijoiden tuntia. Muistan ne "tätäkö tämä kaikki on" -tunteet sekoittuneina hurmioituneeseen "elämä on ihanaa" -sekamelskaan. Illalla italialaiset tulivat vielä iltateelle ennen kuin palasivat kotikaupunkiinsa Firenzeen. Nyt istun ja odottelen piano-oppilasta. Mietin, josko soittaisin loppuelämäni pelkkiä asteikkoja.