Musiikkiliike 01/04 2006

Musiikkiliike   01/04 2006

Asuntoni on muistuttanut viime päivät musiikkikauppaa. Kaiken sotkun keskellä lojuu kiippareita kolmin kappalein. Nuottipinoja on hujan hajan pöydällä, sohvalla ja lattialla, jota lisäksi päällystävät piuhavanat tietokoneeseen, kuulokkeisiin, pedaaleihin sekä läheisiin jatkojohtoihin. Ne kietoutuvat mikkistandin ja nuottitelineen jalkoihin. Hassua, ettei musiikista johtuva sotku häiritse lainkaan. Siitä tulee vain kotoinen tunnelma. Aamulla Elisa toi kiireessä nuottipinkan ennen Sibyl Vanen äänityssessiota. Piano-oppilas soitti Blood, Sweat and Tearsin 'So Long, Dixie' -kappaletta, jonka harmonia puree kuin neula vahaan. Illalla on Laulutupa-klubi, soitamme Tuure Kilpeläisen materiaalia. Käyn vielä biisit läpi, mietin, olisiko paikkoja laulustemmoille ja pakkaan laukut. Kaima Koski tulee hakemaan. [Lisäys 2.4.] Tuure oli loistava! Rakkaus murhasi kuin tikari, ruostutti kuin rutto puistossa, repi kuin riipaiseva tango pysähtyen kolmeen seis-huutoon. 5 enemmän kuin virheetöntä virhettä.