Mieli 13/01 2008

Mieli   13/01 2008

Hämmentävää, miten mieli toimii. Joskus se johdattaa asioita intuitiivisesti, tietoisuutta vailla. Jos kokonaisuudelle hakee punaista lankaa etukäteen, on lopputulos joskus kömpelö tai itsetehostuksellinenkin. Samoin sydämellä tehty työ taas saattaa osoittaa jälkikäteen monimerkityksellisiä yhdistelmiä, joita teon tuoksinnassa ei itse havainnut lainkaan. Tämä tuli jälleen mieleeni, kun katselin vedoksia tehdyistä levynkansista. En ole visuaalisesti lahjakas, enemmän itsepäinen. Päätin oikeastaan jo kolme vuotta sitten, minkälaiset seuraavan levyni kansista tulee. Taitavan Matti Nikolaisen taitto lohti upeasti näkyviin kaiken olennaisen. Kuvilla ei ollut mitään tekemistä ep:lle pääosin sattumalta valikoituneiden kappaleiden kanssa. Levyn nimi valikoitui muutamasta esimerkistä mieluisimpana. Siitä huolimatta alkoi osista viimein muodostua kuvastus siitä, mitä mieli on. Huomio hämmästyttää minua ja on vähintäänkin mielenkiintoinen. Tärkeimpänä tulee tietenkin tunne siitä, että tälläkin levyllä oli suuntansa ja tarkoituksensa. Luovuus on aina ihmeellistä. Tavallaan sillä ei ole mitään tekemistä itsen kanssa: se on kuin lapsi, joka osoittautuu aivan omanlaisekseen ihmiseksi, koostui se minkälaisista geeneistä tahansa. Viikon ehdottomaksi kohokohdaksi osoittautui tutustuminen Tuomas Alataloon. Hän kokoaa parhaillaan toista runokokoelmaansa. Sain nivaskan luettavakseni - runot ällistyttävät oivalluksillaan, tuoreudellaan ja tarkkuudellaan. Vaikka antoisa kolmetuntinen kuluikin enimmäkseen humoristiskepeästi, jäi mieleeni lauseita, jotka kytevät mielessäni vielä pitkään. Sain myös kutsun tulla tutustumaan maalämmityskeskukseen.