Kiinnostavia asioita tulee vastaan 22/11 2007 |
| Viikko on ollut kiireinen. Harvoin joutuu heräilemään näin täysin taiteilijavastaisiin aikoihin (käytän häikäilemättä hyväkseni myyttiä, joka sattuu itselleni sopimaan). Olen kuunnellut nämä pari aamua Ipanapaa, jonka sain tiistaina soitettuamme albumin lauluja päiväkodissa 5-vuotiaille. Siellä me hyppelimme kaikki muusikot sukkasillamme miniatyyrituolien seassa. Seinillä oli piirustuksia ja lattialla leikkikaluja. Eräs poika kertoi suunnitelmistaan mennä kavereiden kanssa ulos päiväkodin jälkeen. Kysymykseeni, osaako hän ajaa ilman apupyöriä, hän vastasi osaavansa keulia. Olen harjoitellut myös Cécile Chaminaden (1857-1944) kappaleita. Hänellä on virkistävää tuotantoa, esitämme sitä ensi viikolla eräässä pikku konsertissa. Meneillään ovat SML:n syyspäivät. Eilen kuulin mielenkiintoisen luennon musiikin aivotutkimuksesta, jossa kerrottiin, kuinka vauvoilla on 8:aan kuukauteen asti aistit avoinna kaikenlaisen musiikin suhteen. He pystyvät omaksumaan helposti esim. eri kulttuurien musiikkia. Musiikki on siitä harvinaista, että sillä on tie syvempiin aivoihin, jonne kulkeva matka on suora ja tiedostamaton. Luennoitsijan kommentti siitä, kuinka muusikoiden aivot ovat tutkitusti erilaiset, sai yleisössä aikaan pieniä naurunpyrskähdyksiä. Aktiivinen soittoharrastus ehkäisee dementiaa ja kaikenlaista aivotoiminnan surkastumista. Soitto kannattaa aina (muistakaa, lapset, tämä!). Kymmenen minuuttia ja bussi lähtee. Pidämme Peten kanssa levytyssession hänen kotistudiossaan. Kirjoittelin lappuja yömyöhälle ja silmiä painaa. Mutta tietenkin ihanaa päästä taas tekemään valmista jälkeä. Kitarat on jo kertaalleen soitettu, mutta koska olen kamala despootti, teemme ne uudelleen. LISÄYS MYÖHEMMIN ILLALLA: Hyvä sessio oli. Peter on niin mieletön kitaristi, että kaikki toimii päästä varpaisiin professionellisti, luovasti ja hyvällä maulla. Hörpimme kahvia ja saimme siinä sivussa kaikki kitarat purkkiin. |