Kuulla ja kuunnella 09/02 2008

Kuulla ja kuunnella   09/02 2008

Lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen tein sen. Avasin levysoittimen, putsailin sitä ja varmistin, että hihna on paikallaan. Kytkin johdot ja laitoin virran päälle. Selasin äitini vanhoja vinyyleitä, joista valitsin Dylanin Blonde on Blonden vuodelta 1966. Siinä se nyt soi. Kappaleet, jotka erityisesti halusin kuunnella, olivat B-puolen I Want You sekä Memphis Blues. Oma levyni on ilmeisesti saapunut maahan tänään. Levy-yhtiön taholta ei kuulunut mitään, enkä muistanut soittaa peräänkään. Eli aika tyynein mielin tässä ollaan. Painojälki nyt todennäköisesti on kamalaa niinkuin yleensä, ja kaikenlaisia virheitä löytyy heti ensisilmäyksellä. Mitäpä siis turhaa miettimään. Kuulemma ensi keskiviikkona EP:tä voi löytää jo levykaupoista. Viiskulman liikkeet on tietenkin mainittava erikseen. Tulkaahan sitten 26.2. julkkarikeikalle. Vuosi alkoi ahnaasti, yltiösosiaalisesti ja tapahtumarikkaasti. Lääkärin määräämä lepo tuntuu lähinnä huvittavalta muodollisuudelta: koskaan aikaisemmin ei kalenteriani ole suunniteltu niin pitkälle kevääseen kuin tänä vuonna. Mutta kun elintärkeä osuus yksinolosta on jäänyt liian vähälle, onkin tilanne vasta suistanutkin todelliseen itseni kuunteluun. Joskus käy niin, että huonossa hapessa tajuaa kirkkaammin, mikä elämässä on tärkeää. Toivotan kaikille rauhaa sieluun ja ruumiiseen.