Kulttuuria. 15/10 2009

Kulttuuria.   15/10 2009

Illalla soitamme keikan Alakerrassa. Esittelyssä on uusia biisejä. Sen jälkeen pidämme keikkataukoa ja keskitymme seuraavan levyn tekemiseen. Kannattaa siis tulla kuuntelemaan. Viikonloppuna suuntaan Maritta Kuulan matkassa Pohjois-Karjalaan keikkailemaan. Toivottavasti kelit ovat suotuisat. _ Nimimerkki "Pettynyt" kommentoi kärkkäästi vieraskirjassa mielipahaansa siitä, kuinka kappaleeni oli poistettu YouTubesta. Jos Pettynyt pitää kappaleesta niin paljon, miksei hän osta sitä iTunesista 0,99 euron hintaan? Pettyneelle tiedoksi, että kappaleen oli YouTubeen ladannut minulle tuntematon taho, ei siis kappaleen oikeudenomistaja. Tekijönoikeudelliset pelisäännöt tulevat tietoisuuteen viimeistään rastittassa ruutuun, omistaako lataaja sisällölliset oikeudet. Musiikkiteollisuuden tila tuntuu kulkevan rinta rinnan henkisen arvotärkeyden kanssa. Liekö kulttuurimme nykyluonne saanut kolauksen teknologiabuumin myötäraapaisuna, kun hyvinvoinnin mitaksi syntyi kvartaalin tulos, tuotannollinen tehokkuus ja raha. Henkinen apatia näkyy ja tuntuu kaikissa musiikkia tavalla tai toisella työkseen tekevissä. Yleinen anemia koko Suomen kansassa sitten pienellä viiveellä. Ketä motivoi jatkamaan, kun tämän vuoden online-tilitys toi tilille 30,88 euroa, miinus verot tietenkin. Loppusumma kahdelletoista kuukaudelle jaettuna voisi antaa kulttuuria ammentavalle vihjeen, että sillä tuskin maksetaan studiovuokria, instrumenttilainoja ja äänityskustannuksia, elinkustannuksista puhumattakaan. Muusikko Tommi Lindellin sanoin: "Mut hei, netti ja online-kauppa on kuitenkin täynnä mahdollisuuksia. Sitäpaitsi kulttuurilla ei ole hintaa. Kaikki mukaan jakamaan kulttuuria!". Ehkä viihdyin Pariisissa niin hyvin, koska siellä kulttuuria pidettiin merkittävänä arvona. Perheet lähtivät sunnuntaina taidenäyttelyyn, ja konserteissa käynti oli työssäkäyvien jaksamiselle tärkeä edellytys. Suomessakin jokainen, joka järjestää vaikkapa häät, pitää tärkeänä, että juhlissa soi elävä musiikki. Hän maksaa pitopalvelun ja tilavuokran. Mutta on sitä mieltä, että bändin tulisi soittaa ilta korvauksella, joka kattaa hätinä matkakulut, vaikka he laittavat juhlaan kokonaisen työpäivän. Työssäkäyvät ihmiset keksivät yhä reikäisempiä selityksiä sille, miksi heidän mielestään olisi oikeutettua ladata ilmaiseksi levyjä ja kokonaisia leffoja. Pidetään tärkeänä, että iPodiin mahtuu 50'000 biisiä. Ja että kulttuuria on aina tarjolla. Mutta toisin kuin heidän omasta työstään, ei taiteesta tulisi maksaa mitään. Tiedoksi: lataaminen on laitonta. Virgin meni konkurssiin. Levy-yhtiöt lopettavat toimintansa. Artisteilta katoavat työskentelymahdollisuudet. Kuka tosissaan väittää, että sisältöä tulee, jos siitä ei makseta? Tilanne on sellainen, että pianpa maamme ainoaa kulttuuria ovat peliluolat, joissa soivat harrastajien näyttöpäätteillä ruuvailemat demot.