Nälkä 08/10 2004 |
| Rupesin tekemään ruokaa niin kuin en olisi eläissäni mitään syönyt. Mestarikokki (mestarikokki?) pääsi vauhtiin, kattilat kolisivat ja veitsi viuhui. Tässä sitä nyt on koko wokkipannullinen, kenelle minä tämän kaiken syötän? Rupesin miettimään ruoanlaitolleni jotakin syvempää merkitystä, ja tajusin, etten ollut syönyt kunnolla koko kesänä. Olin vain keitellyt studiossa sumppilitkuja ja haukannut jotakin kätevää, sen mitä stressiltäni syömään pystyin. Tärkeää herkkäkorvaisena taiteilijana olemisen lisäksi oli pitää huolta siitä, ettei kellään muulla studiossa ollut nälkä. Nyt taidan ottaa syömiseni takaisin. Tai sitten vain ylidramatisoin tämänkin iltapäivän kulun. Tosiasiassa minulle vain sattui iskemään nälkä. |