"I'm looking for a Rue" 24/05 2005

"I'm looking for a Rue"   24/05 2005

Kun torstai-iltana menin kuuntelemaan Samuel Torresia, huomasin hämmästyksekseni Aaron Heickin soittavan yhtyeessään. Aaron on tuttuni parin vuoden takaa Richard Bonan yhtyeen saxofonistina. Samuel tuli yhtyeeseen myöhemmin, kuten myös keikalla soittanut rumpali Ernesto Simpson. Heillä oli juuri takanaan Länsi-Afrikan kiertue Bonan kanssa, ja Torresin keikka Pariisissa oli sopiva välilasku ennen New Yorkiin palaamista. Upea konsertti paisui jamisessioksi. Jatkot vietimme pianisti Manuel Valeran, Erneston sekä radiotoimittaja Brendan kanssa. Mahtavaa porukkaa, lämminhenkinen, rento tunnelma ja innostavia tuttavuuksia. Ernesto osoittautui loistavaksi hutunkeittäjäksi, minua innostavaksi puuhakaveriksi, jollaiseen vastaan mielelläni silloin kun oikea hetki syttyy. Perjantaiaamuna puoli kuudelta talsin takaisin ullakkohuoneistoon "vitoseeen" muiden lähtiessä hotelleihinsa. Manuel jäi Pariisiin vielä muutamaksi päiväksi, ja loppuloma kuluikin hänen kanssaan kierrellessä. Kävelimme ja puhuimme musiikista, teimme levyvaihtarit ja vakiinnutimme aaltopituutta. Sen lisäksi että löysin ystävän ja sielunkumppanin, myös opin häneltä valtavasti. Onhan hän huippupianisti ja säveltäjä. Viimeisenä päivänä söimme Putin kanssa aamiaista Le Pain Quotidienissa ja katselimme haitari-trion säestämiä katutansseja. Kävimme Palais de Tokyossa, josta pidin kovasti, ja söimme päätösillallisen korealaisessa ravintolassa. Pariisi tarjosi elämyksiä, joista en olisi osannut etukäteen haaveillakaan. Tapahtumapaljous sai reissun tuntumaan pikkupyrähdykseltä. Pariisi est Super. Toivottavasti tyypit tulevat pian Suomeen konsertoimaan. Kirjoitin vielä lentokoneessa C-osan aloittamaani kappaleeseen ja tein sen valmiiksi. Nyt kuuntelen ostamiani sekä saamiani levyjä. Huomenna alkavat jälleen työt.