Pieno di memorie 30/07 2005

Pieno di memorie   30/07 2005

Olen Suomessa. Häät menivät hyvin, ja nykyään perheeseemme siis kuuluu uusi, italialainen Sippola. Offidassa asuimme morsiamen sukutalossa, Piazza del Popolon kulman takana. Meno- ja paluumatkoilla pysähdyin Bolognassa, jossa viihdyin enimmäkseen Al-azarinja Lekin seurassa. Istuimme kuumilla piazzoilla ja puhuimme paskaa. Se oli parasta. Lek on todella älykäs ja Alazar provosoi juuri oikealla tavalla. Tapasin myös vanhaa pianonsoiton opettajaani sekä Tebonia. Ystäväni tuore pienokainen jäi sen sijaan näkemättä konserttikiireidensä vuoksi. Ostin levyjä, mm. Rickie Lee -täydennystä ja Howlin' Wolfia. Nyt kun on uusi levyhyllykin. Matkoilla syntyy lauluja. Olin päättänyt sanoittaa Italiassa "parhaan popbiisini", jonka lisäksi kirjoitin kaksi englanninkielistä. Toinen tuntui saaneen vaikuitteita muutamaan kertaan kuuntelemastani Coldplaystä, toinen oli hyvin folk. Lentokentän vessassa mielessä pyöri melodia D-duurissa, mutta unohdin sen. Soinnut sen sijaan jäivät muistin raitoihin. Paluumatkalla itkin jokaisella välietapilla. Bussissa, toisessa bussissa, junassa, toisessa junassa, lentokoneessa, toisessa lentokoneessa. Suomeen palattuani tunsin suurta helpotusta. Italia alkaa olla jo niin täynnä muistoja, että olisi aika vaihtaa maata. Jos ylipäänsä pitää matkustaa mihinkään. Täällä oli siivottu... oli ihanaa tulla siistiin kotiin. Rovaniemen bat-symppikset olivat asuttaneet kotia poissaollessani. Pöydällä tervehdykset, viinipullo ja jääkaappimagneetti. Tunsin hiljaista iloa ja huokaisin syvään, syvään.