Detaljit 18/10 2008

Detaljit   18/10 2008

Ateneum-salin Lauluntekijä-konserttisarja on lähtenyt hienosti käyntiin. Väkeä on tullut niin paljon, etteivät kaikki ole aina mahtuneet sisään. Salin tunnelma on ollut huikean intensiivinen lavan molemmin puolin. Tänään takana on kahden keikan päivä. Ensi viikonkin keikkalista näyttää tiheältä. Joka välissä olen yrittänyt kuunnella levyn kappaleiden miksauksia, joita tippuu sähköpostiini muutaman päivän väliajoin. Vaikeita aikoja eletään. Maailmantalous sikseen, tarkoitan nyt enemmänkin tätä levyprosessia. Se on pitkällä, lopputulos jo häämöttää. Minä huomaan taiteilija-diivan astuvan esiin, olen hermostunut ja tuskailen. Miksaaminen on aika kamalaa touhua. Oli raakamateriaali miten hyvää tahansa, voi miksaaminen viedä linjaa aivan mielipuolisiin suuntiin. Se tuntuu itselleni raskaimmalta vaiheelta. Tunne kun on tuttu myös Sahara- ja Mieli-levyn kohdalla. Merkitsen muistiin (tai muistan merkitsemättäkin) kohtia sieltä täältä, joissa mielestäni on pielessä oktaaviala, volyymi tai tunnelma, tai joissa karsin soivia elementtejä saadakseni laululle enemmän tilaa. Suuret linjat ovat tärkeitä - tiedän sen. Siksipä kerroin Anna Hanskin juhlavuotis-konsertissa Aleksanterin teatterissa hieman häpeillen näitä miksausvaiheen tunnelmiani ja kontrollointihaluani yksityiskohtien suhteen. Mutta sainkin ystävällisen muistutuksen siitä, kuinka arkkitehti-designer Mies van der Rohen mukaan Jumala asuu yksityiskohdissa. Mieltäni se huojentaa.