Hippulat vinkuen 27/03 2010

Hippulat vinkuen   27/03 2010

Meidän (Jannen ja minun) piti äänittää demolaulut perjantaina. Vanha PowerBookini, vuosimallia 2003, oli tullut tiensä päähän lähinnä omien hermojeni kanssa. Etenkin ProTools-äänitysohjelma keskeytti toimintansa joka välissä. Olin viimein ostanut uuden pöytäkoneen, jolla homman piti toimia kuin vettä vaan. Meillä oli loistoidea äänittää levyn laulut kotini vaatekomerossa. Mikäs olisi sen mahtavampaa kuin alkaa levyttää suoraan aamiaispöydästä. Näin tietysti myös demolaulujen kohdalla ennen levypohjien äänitystä. Ja mitä vielä. Ensimmäiset kolme tuntia odottelemme valojen syttymistä Mboxiin kuin nousevan kuun valomerkkiä. Pian ryhdymme selaamaan keskustelupalstoja etsien neuvoa ongelmaan. Tuskastuneiden buuttausten ja hermojen kiristelyiden jälkeen löytyy tieto, ettei softan kyseinen versio toimi lumileopardissa lainkaan. Ei sitten muuta kuin visaa taas vinkumaan ja uutta päivitystä ostamaan. Sen lataaminen (5Gt) kestää viisi tuntia. Aikamme loppuu kesken. Tulos: nolla demolaulua äänitetty ja koko päivä pulkassa. Janne lähtee kotiin ja jättää minut äänittelemään lauluja yksinäni. Ohjelman 8-version latautuminen päättyy illalla klo 22:18. Lauantaiaamu. Ärrrrrrrsyttävää tohelointia. Vedän piuhoja ja yritän ensitöikseni kytkeä piuhan naaraspäätä adapterin koloon – alkaapa todella vakuuttavasti tämä studioteknikon urani. Piuhaviidakon keskellä lähestyn suoritettavaa tehtävää luurit korvilla toiveikkuuden ja jännittyneisyyden cocktail-otteella. ProTools-kumppanuus se on metka suhde. Useimmiten sen kanssa toimiminen hipaisee lähinnä ärsyyntymiskynnystä. Yks kaks koli neli, nyt käärin hihat. Hippulat vinkuen.