Suvivirren tahtiin 01/06 2010

Suvivirren tahtiin   01/06 2010

Huokaus kesäyössä. Kaksi viimeistä päivää kuluivat jatko-opiskelijoiden kesäkoulussa. Oli harvinaista tavata jatko-opiskelijakollegoita eri musiikkityylien tulkkeina, tekijöinä ja edustajina. Muun muassa sen takia kesäkoulun anti oli uskomattoman valaisevaa, hedelmällistä, virkistävää ja ajatuksia herättävää. Kuinka ihanaa olikaan nauttia myös yhdessäolosta idyllisen Tuusulanjärven rannalla, saunoa ja kylpeä auringonlaskun valossa, nauraa ja laulaa. Siitä huolimatta lähdin tänään keskellä päivää kotiin. Olin niin hermona huomisesta levynjulkkarikonsertista, etten pystynyt keskittymään mihinkään muuhun. Oli pakko lähteä kotiin harjoittelemaan, keskittymään ja suuntaamaan ajatuksia huomista varten. Ajatuksen suunta kääntyikin toisin päin, kun yhtäkkiä tajusin koko kevään hurahtaneen niin hirveässä kiireessä, että aivan kuin koko kolmas levy olisi tupsahtanut ulos ihan vahingossa. Aloin miettiä, mitä kaikkea tässä todella olikaan tapahtunut.  Vielä maaliskuussa vuodatin epätoivon kyyneleitä, kun aikataulut olivat yhtä niin toivottoman tuntuista hullunmyllyä, ettei mistään tuntunut tulevan mitään. Kepa yritti lohduttaa minua puhelimessa ja Pete lähetti videon uuden banjonsa ensisoitoista piristääkseen mielialaani. Biisit olivat levällään, eikä niistä ollut yksikään mielestäni mitenkään erityisen vahva. Olimme pitäneet Peten, Tuuren ja Kepan kanssa treeniperiodia, mutta tuotantopuoli lähti käyntiin ihan viime metreillä. Muistan myös ensimmäisen tuotantosession ja raikkaan tunteen uudenlaisen materiaalin kimpussa hyörimisestä. Meillä oli paljon onnea matkassa, kun pääsimme E-Studiolle. Muistan päivän ennen treenejä, kun kirjasin ylös biisien tempot ja tajusinkin yhtäkkiä pitäväni kappaleita vahvoina ja itsellisinä. Muistan viimeiset treenit, joissa palaset kuulostivatkin paikoilleen loksahtaneilta. Muistan työvaiheet studiossa, ilot, surut, kiireen, kuumeen ja määrätietoisuuden. Muistan keskiviikkoaamun pari viikkoa sitten, kun kello 5:50 sain käsiini levyn Maikkarin pihalla ja painuin suoraan lähetykseen. Kahteentoista biisiin mahtuu hirveästi ajatuksia, muistoja ja kokemuksia. Nyt ne ovat yksissä kansissa, tulkittuina, masteroituina, kuvitettuina ja vuorojärjestykseen aseteltuina. Huomenna soi On the Rocksissa yhdenlainen Suvivirsi. Nähdään siellä.