Trenkipoika-levystä 28/07 2011

Trenkipoika-levystä   28/07 2011

Trenkipojan ennakkomyynti on alkanut. Levyn virallinen julkaisupäivä on 10.8. Muutamia haastatteluja olen jo tehnyt (Radio Suomi, Maaseudun Tulevaisuus, Anna-lehti), ja hienoinen kutina raukean ja lempeän kesän jälkeen on alkanut viritellä mieltä. Illalla konsertoin Villa Blomissa, tosin virret jäävät tällä kertaa kuulematta ohjelmiston pysyessä yhä oman tuotannon piirissä. Alla kuitenkin Trenkipojan kappalelista sekä taustaa levyn syntymiselle. Kappalekohtainen esittely löytyy levyn kansiteksteistä. Mukana ovat Siionin virsien lisäksi rekilaulut Ketoolan Jukka sekä Tuuli se taivutti. Tallensimme myös viimein bändiversion kappaleestani Kauni mieli sekä Totuuden Henki, jonka nuottipainos julkaistiin Nuoren seurakunnan veisukirjassa 2010. Levytyksen taustalla oli halu vahvistaa Siionin virsien sävelmistön merkitystä kansanmusiikin huomionarvoisena osa-alueena. Vertailuna esimerkiksi rekilauluja ja polskia on tuotu esiin varsin hyvin. Sen sijaan Siionin virsien merkitys vakiintuneessa kansanmusiikissa on tärkeyteensä nähden saanut vähäistä huomiota. Kuitenkin elävä veisuuperinne on osa aitoa kansallista traditiotamme. Vuosisatojen ajan kansanmusiikkia on muokattu hengellisempään asuun nimeämällä kappale hengellisellä otsikolla tai kirjoittamalla siihen raamatulliset sanat. Melodioiden perusta on kuitenkin saattanut olla paljon vanhempaa kuin mitä ne esiintyvät Siionin virsikirjan asussa. Hengellisen ja maallisen musiikin raja on aina ollut häilyvä. Siionin virsien kohdalla tapahtui paljon rekilauluillekin ominaista muuntelua. Tyypillistä oli, että samaa sävelmää muunneltiin korukuvioin ja melismoin. Sävelmistön kansanomaista muuntelua hallitsivat sittemmin nuotinnokset, joissa sävelmä ”lukittiin” tiettyyn asuun. Osassa virsilauluja näitä erilaisia versioita kirjattiin ylös. Nykyään samasta virrestä saattaakin löytyä erilaisia versioita sekä perinteisessä että Siionin virsikirjassa. Perinteisesti virret toimivat kirkonmenojen yhteydessä laulettuna jumalanpalveluksen ja kotihartauden laulumateriaalina. Tässä hankkeessa haluttiin tuoda virsien sävelmät esille itsenäisinä musiikkikappaleina ja osoittaa sitä kautta niiden kulttuurillisesti väkevää antia.  1. Vaikka polku näin 2. Syntien pauloista irroita meidät 3. Ketoolan Jukka 4. Peter (intro) 5. Jospa Herraa kiittää voisin 6. Ah vuodata, Herra, jo henkesi 7. Salli, Jeesus, että saisin vilpittömän sydämen 8. Sinuhun turvaan Jumala 9. Tuure (intro) 10. Koit, Jeesus, ristin ruhtinaana 11. Kaunis mieli 12. Koska valaissee kointähtönen 13. Mua siipeis suojaan kätke 14. Tuuli se taivutti koivun larvan 15. Totuuden Henki 16. Herraa hyvää kiittäkää ♩♫  Trenkipojan ääninäytteitä täällä ♪♫  Missä ovat lauluntekijän juuret? Helposti mainitaan esikuvina ja vaikuttajina nimekkäitä tekijöitä. Laura Sippolan yhteydessä on usein mainittu Joni Mitchell. Mikä ettei, hyvät esikuvat ovat kunniaksi. Mutta juuret voivat olla nimettyjä esikuvia syvemmällä. Sukupolvien perintö vaikuttaa meissä salatulla tavalla. Kansanlauluissa ja kansankoraaleissa on jotain, joka muistuttaa vanhan pirtin penkkiä. Käytössä hioutunut, elämän muovaama. Siten nämä vanhat sävelmät ovat muotoutuneet. Joidenkin tällä levyllä kuultavien sävelmien juuret saattavat olla kaukanakin – vuosisatojen takana, ehkä Keski-Euroopassa. Myös niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on voinut olla jokin aivan muu kuin nyt tuntemamme. Sukupolvien kuluttamina ja muovaamina niistä on hioutunut kauniita ja kestäviä. Näitä sovituksia kuunnellessa tuntuu kuin Laura olisi poiminut vanhoja jalokiviä ja tutkinut miten ne hänen silmissään heijastelevat valoa.  Jyväskylässä 1.5.2011 Osmo Kangas Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteeri