Irtiottojen jono 25/09 2011

Irtiottojen jono   25/09 2011

Trenkipoika-levy on otettu hyvin vastaan. Kaikki lukemani kritiikit ovat olleet ensisijaisen positiivisia, mikä on tietenkin tuntunut tosi hyvältä tietäen sen valtavan työmäärän, joka levylle on tallennettu. Trenkipoika on myös soundeiltaan ja äänitekniikaltaan hifi-tuote. Jos jollakulla on mahdollisuus kokeilla sen kuuntelua a-luokan laitteistolla, kannattaa kokeilla. Jännää, että jostakin syystä tämän levyn haastatteluissa olen saanut (kerrankin) puhua ensisijaisesti musiikista ja levystä. Toimittajat ovat esittäneet erittäin hyviä kysymyksiä ja olen saanut kertoilla sovitustyöstä, studiotunnelmista ja kappalevalintojen perusteluista. Kuulumisten kirjoittelu on painottunut enemmän ja enemmän facebookin lyhyiden statuspäivitysten varaan. Se on katoavaisempi, mutta enemmän nykyhetkessä kuin tälläinen vanhakantainen blogi, jossa ei ole edes like-nappulaa. Olen konsertoinut hissukseen pidempiä taukoja pitämättä. Kiitän lämpimästi jälleen niistä kiitoksista, joita olen saanut vieraskirjasta lukea. Tällä haavaa keskitän ajatukseni tulevaan tohtorintutkintokonserttiini, johon en ole vielä säveltänyt kaikkea materiaalia. Konsertti tulee olemaan englanninkielinen ja tyyliltään hieman erilainen aikaisempaan verrattuna. Heti ensi vuoden puolella tulemme purkittamaan nämä englanninkielisetkin levylle, eli tulossa on tälläinen julkaisu sitten seuraavaksi. On ollut hassua huomata, että viime vuosieni työskentely on ollut yhtä pitkää irtiottoa jostakin sellaisesta, jonka kuvittelin olevan itselleni ominaista. Jo Stadion-levy oli minulle suuri irtiotto. Levy oli selkeästi bändilevy, ja sen kappaleet olivat juuri tarvittavan etäällä itselleni – seikka, johon halusin kyseisellä levyllä panostaa. Stadionia seuraava Trenkipoika on ollut tietenkin aivan eri tavalla virkistävä. Levytin ensimmäistä kertaa kappaleita, jotka eivät olleet omiani. Vaikka levytys oli jälleen monumentaalinen rupeama, aistin jonkinlaista helpotusta siitä, ettei kappaleisto ollut suoraan sisuskaluistani lähtöisin. Nyt tällä seuraavallakin englanninkielisellä levyllä huomaan säveltäjäminäni olevan erilainen kuin suomenkielistä materiaalia tehdessä. Irtiotot jatkuvat. Olemme touhunneet jo toista vuotta Sattumuksia-ryhmän kanssa. Siinä biisejäni tulkitsevat Hanna Kaila sekä Jonna Järnefelt. Meillä on tulossa ensi keväänä kabaree-esityksiä Ateneum-saliin otsikolla 'Nolot vanhemmat'. Esitysten aikataulut löytyvät Keikat-sivulta, kannattaa varailla lippuja heti kun niitä tulee myyntiin. Ensi viikolla kuvataan Tartu mikkiin -juhlajakso ohjelman vuosipäivän kunniaksi. Kanssani kisaa kaimani Voutilainen, ja vastapuolella Sami Saari sekä Tuure Kilpeläinen. Olemme voittaneet Lauran kanssa musavisan aiemminkin, joten eiköhän mennä tälläkin kertaa pokaamaan pisteet kotiin... Päivästä tulee tiukka, sillä kuvaukset ovat Tampereella, ja illaksi ajan tuhatta ja sataa Helsingin Pirittaan keikkailemaan. Tuo keikka onkin varsin kummallinen, sillä tulen kirjoittamaan illan aikana biisin yleisön antamasta aiheesta. Tulkaahan ihmettelemään!